perjantai 28. syyskuuta 2007

Viikonpäivien alkuperä


Suomalaisista viikonpäivistä moni ajattelee, että ne eivät tarkoita mitään. Ensi näkemältä niin näyttäisikin olevan, mutta jostainhan sanat ovat tulleet. Miksi ne ovat juuri sellaisia kuin ovat? Kun tarkemmin tutkailee, päästään aina muinaisiin roomalaisiin saakka.

Suomen kielessä on usein säilynyt ikivanhoja muotoja melkein sellaisenaan kuin ne on alun perin jostain muusta kielestä lainattu. Viikonpäivät ovat kauttaaltaan tällaisia vanhoja germaaneilta lainattuja sanoja. Itse germaanisissa kielissä ne ovat saattaneet lyhentyä tai niissä on tapahtunut äänteenmuutoksia.

Mistä germaanit sitten saivat alun perin juuri sellaiset viikonpäivät kuin heillä nykyään on? He ovat kääntäneet ne omalle kielelleen muinaisten roomalaisten kielestä eli latinasta, jossa viikonpäivät on kaikki pyhitetty jollekin taivaankappaleelle eli jumalalle.

Nykyisissä germaanisissa kielissä näkee järjestään muinaisgermaaniset jäljet, romaanisissa kielissä huomaa selvästi latinan alkuperän.

Maanantai on suomen kielessä vanha germaaninen sana: muinaisruotsissa manadagher, islanninkielessä manadagr.

Germaaneilla se oli alun perin suora käännös latinasta: dies Lunae eli kuun päivä. (kuu = saks. Mond, engl. moon).

Nykyisissä germaanisissa kielissä:

ruotsi: måndag, englanti: Monday, saksa: Montag, hollanti: maandag.

Nykyiset romaaniset kielet:

Espanja: lunes, ranska: lundi, italia: lunedi.

Tiistai muinaisruotsi: tisdagher, isl. týrsdagr.

Myös tämä on muinaisgermaaninen käännös latinasta. Latinan dies Martis tarkoitti Mars-jumalan päivää ja Marsia vastasi pohjoismaisessa jumaltarustossa Tiw- eli Tyr-jumala. Saksan Dienstag pohjautuu vanhan germaanisen sodanjumalan Ziun mukaan.

ruotsi: tisdag, englanti: Tuesday, saksa: Dienstag, hollanti: dinsdag,

Espanja: martes, ranska: mardi, italia: martedi

Keskiviikko muinaisruotsi: oÞinsdagher, isl oðinsdagr.

Lat. dies Mercurii = Mercurius-jumalan päivä, ja tätä jumalaa vastasi pohjoismaissa Odin (englanniksi Wodan).

ruotsi: onsdag, englanti: Wednesday, hollanti: woensdag

Espanja: miércoles, ranska: mercredi, italia: mercoledi

Saksassa nimitys on ollut joskus Wodanstag. Mutta koska päivä on osunut keskelle viikkoa, ovat saksalaiset ottaneet nimeksi Mittwoch. Siksi myös suomessa nimitys keskiviikko.

Torstai muinaisr. Þorsdagher, isl. Þórsdagr.

Latinankielinen Dies Jovis oli Jupiterin päivä. Pohjoismaissa vastaava jumala Tor on ukkosen jumala. Saksan Donner tarkoittaa ukkosta.

ruotsi ja norja: torsdag, englanti: Thursday, saksa Donnerstag, hollanti: donderdag

Esp. jueves, ranska: jeudi, Italia: giovedi

Perjantai muinaisr. fríadagher, freadagher, isl. frjádagr.

Latinan dies Veneris oli Venuksen päivä, jolloin Venusta vastasi germaanien Fri ja islantilainen Frigg. Useiden lähteiden mukaan perjantai olisi Freja-jumalan päivä.

ruotsi: fredag, engl. Friday, saksa: Freitag, hollanti: vrijdag

Esp. viernes, ranska: vendredi, italia: venerdi

Lauantai muinaisr. loghardagher, isl laugardagr.

Sana pohjautuu muinaisruotsin logh-sanaan, joka on tarkoittanut pesua, eli suomalaisillakin lauantai on aina ollut pesupäivä.

Kylpypäivä on ollut niin tärkeä, että päivän nimitystä ei ole lainattukaan latinasta, jossa se on dies Saturni eli Saturnuksen päivä.

Viikko aloitettiin ennen sunnuntaista, joten lauantai on siksi monessa kielessä lepopäivä, sapattipäivä.

ruots. lördag, tanska ja norja: lørdag

engl. Saturday, hollanti: zaterdag

esp. sábado, Italia: sabato

saksa: Samstag, ranska: samedi

Sunnuntai muinaisr. synnodagher, isl. sunnudagr, norjan sundag.

Laina jälleen jostain etelägermaanisesta kielestä ja käännös latinasta: dies Solis eli auringon päivä. Saksan Sonne ja englannin sun merkitsevät aurinkoa.

Sunnuntaita kutsuttiin myös Jumalan päiväksi, lat. Dominica.

ruots. söndag, engl. Sunday, saks. Sonntag, holl. zondag

Esp. domingo, ranska: dimanche, italia: domenica

Lähteinä mm.
Elias Wessén: Våra ord. Nordstedts Förlag AB. Norge 1997.

6 kommenttia:

Eero kirjoitti...

Onko tietoo milloin viikonpäivät on lainattu suomeen. Kiinnittää huomiota i-loppuisuus suomenkielessä,englannin tapaan. G:n ja i:n vaihtelu lienee germ kielissä vanhaa. Mitä voidaan päätellä lainanantajatahosta ja ajankohdasta.

Ersa

kirlah kirjoitti...

Germaanit ovat lainanneet viikonpäivät roomalaisilta jo ennen kuin kristinusko levisi heidän keskuuteensa, koska vielä palvotaan roomalaisten mallin mukaan muita jumalia. Ne joko käännettiin vastaamaan omia vastaavia jumalia tai otettiin suoraan, vrt. engl. Saturday.
Germaaniset kielet/murteet ovat käyneet läpi kaksi suurta ns. äänteensiirtoa, jotka ovat eriyttäneet niitä toisistaan huomattavasti.
500/600 j.Kr. tapahtuneet 1. ja 2. ääntensiirrot ovat eriyttäneet mm. eteläsaksalaiset murteet pohjoisempana puhutuista. Pohjoiset germaaniset kielet/murteet, samoin kuin saksien puhuma murre jäivät monista muutoksista osattomiksi.
Mm. sananloppuinen k-g kova ääntämys näkyy esim. sanassa Hamburg (nykysaksassa kova k), kun taas esim. ruotsissa Hamburj. Samasta syystä viikonpäivien nimissä nykysaksan kirjakielessä kova k (vaikka kirjoitetaan g: Tag).
Suomeen viikonpäivät ovat tulleet ruotsinkielen kautta.

Heiska kirjoitti...

Suomen sana perjantain alkuosa (perjan-) ei mielestäni juonna sainoista fría tai frea.

Tuntuu siltä, että tässä olisi joku "muu pakanallinen" poikkeus muihin viikonpäiviin, jotka ovat selviä lainasanoja.

kirlah kirjoitti...

Heiska: Kaisa Häkkisen "Mistä sanat tulevat" antaa selitykseksi, että perjantai olisi Frigg-jumalattaren päivä. Ja Frigg-jumalahan on ollut Venusta vastaava jumala Pohjolassa.

Mutta esim. Veijo Merellä (Sanojen synty) on toinenkin selitys: kreikan paraskeye tarkoittaa lepopäivää, jota myös ruots. ja saksan nykysanat tarkoittavatkin. Muinaisbaijerissa sana on ollut pferingtag.
Tätä viime mainittua selitystä tukisi myös Elias Wessenin maininta, että fredag-sanalla ei voi olla kielellistä yhteyttä Frigg- ja Fröja-sanojen kanssa.

Sanojen alkuperälle on usein monta selitystä. Usein on sattumaa, mistä lähteestä sattuu katsomaan.

Niina FairychamberArt kirjoitti...

Suomen kielen sanat Keskiviikko ja Perjantai ovat todennäköisimmin tulleet saamenkielen sanoista Gaskavahkku (keskiviikko) ja bearjadat (perjantai).

#Dan96 kirjoitti...

Frigg - Freja - Perja

f = f = pe
r = r = r
i = e = -
g = j = j
g / a = a