lauantai 29. syyskuuta 2007

Suomalaisten alkuperäiset viikonpäivät

Mitä suomalaisilla oli viikonpäivien nimenä ennen kuin otettiin germaaneilta nykyiset viikonpäivät maanantai, tiistai jne?

Alkeellisessa ajanlaskussa on otettu apuneuvoksi keppejä tai sauvoja, joihin on vuoltu seitsemän reikää tai lovea. Ylin on ollut jonkinlainen ”viikon pää”, pyhäpäivä. Vasta toinen reikä on ollut viikon ”ensimmäinen päivä”, seuraava ”toinen päivä”, sitten seurasi ”keskus”, minkä jälkeen taas jatkettiin ”neljäs päivä”, ”viides päivä”.

Suomalaiset ottivat kuitenkin jossain vaiheessa käyttöön nykyiset nimet, kun taas esim. virossa ja venäjässä sekä lukuisissa muissa kielissä on edelleenkin olemassa omat alkuperäiset nimet:

viro: pühapäev, esmaspäev, teisipäev, kolmapäev, nelipäev, reede, laupäev.

venäjä: voskresenie (tarkoittaa ristinpäivää), ponedelnik (alkaa viikon), vtornik (toinen päivä), sreda (keskellä), tsetverg (neljäs), pjätnitsa (viides), subbota (sapatti).

Lähteinä mm. Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Otava. Keuruu 1989.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pieni korjaus: voskresenie tarkoittaa ylösnousemuksen päivää, ei ristinpäivää!

#Dan96 kirjoitti...

Sukukielien perusteella rekonstroisin viikon päivät seuraaviksi:

maanantai esimespäive
tiistai toinepäive
keskiviikko kolmaspäive
torstai nellespäive
perjantai vijespäive
lauantai laukopäive/laupäive
(laua-, lau-, ja lauko- tulevat ger. sanasta logh-pesu)
sunnuntai nätilpäive/pühapäive
(püha on suomalainen kantasana sekä pyhälle että pihalle)