lauantai 7. heinäkuuta 2012

He mierosivat mieron tiellä

Eräänä päivänä kuulin ensimmäistä kertaa sanan mierota. Syntyperäinen eteläsavolainen kertoi lapsista: "Ne vain mierosivat lisää mansikoita". Oikein korva otti heti talteen tuon itselleni uuden sanan, ja selvisi, että sana on ihan käytössä oleva nykyäänkin. Tarkoittaa siis tässä yhteydessä pyytää, mankua, kerjätä.

Kun sanaa ihmettelin, minua muistutettiin sanonnasta "lähteä mieron tielle".  No niinpä tietysti. Joku lähtee siis kerjuulle. Katsoin sanaa Nykysuomen sanakirjasta, jossa mierota-sanaa ei ole ollenkaan. Miero sen sijaan on kirjan mukaan "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat; nyk.tav. maailmalla, vars. kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa". Nykysuomen sanakirjassa on myös adjektiivi mierolainen, joka myös on varmaan kaikille tuttu. Sillä tarkoitetaan mieron kulkijaa, kulkuria, varsinkin kerjäläistä.

Mieron tielle lähteminen kuulostaa kovin jo vanhahtavalta sanonnalta samoin kuin kerjääminen sinänsä. Mutta onpa näköjään mierota-verbi pitänyt pintansa murteessa, ainakin vanhemman polven puheessa.

3 kommenttia:

♥ Hannele kirjoitti...

ja minä kasvanu Hämäläisten Härkätien viärel

♥ Hannele på Hisingen kirjoitti...

P.S.
Kerjääminenhän kovin ajankotaista, ei löydy kadunkulmaa etteikö joku siinä...

Kirlah kirjoitti...

Hannele: kerjääminen on todella lisääntynyt. Mutta tuskin kukaan puhuu siitä mieroamisena :)