Ruotsalaisia kielivitsejä

Hemmets veckotidning –lehdissä oli niin herkullisia kieleen perustuvia ruotsalaisia vitsejä, että laitan tähän pari. Vitsit perustuvat homonymiaan eli siihen, että kaksi samannäköistä sanaa merkitsee ihan eri asioita. Yleensä sanojen monimerkityksisyyteen perustuvat vitsit ovat mahdottomia kääntää toiselle kielelle. Vaikka periaatteessa jokainen ymmärtää ruotsia, kun meillä kerran on se niin sanottu pakkoruotsi, laitan suomennoksenkin, ettei kenelläkään mene hermot heti alkajaisiksi.
Mutta laitan selityksen vasta loppuun, ettei hyvä vitsi mene kieltä osaavilta pilalle liiallisen selityksen takia.

1. Två loppor kom uttumlande från krogen efter en blöt kväll. Den ene sa:
-Ska vi promenera eller ska vi ta en tax?

2. –Vad är det för träslag man gör tändstickor av nu igen? Är det ask eller asp?
-Det måste väl ändå vara asp. Ask är ju det man lägger tändstickorna i.

3. Vad är det för skillnad på en häst och en politiker?
-Hästen kan inte sko sig själv.

Ja tässä käännökset niin pitkälle kuin niitä yleensä voi kääntää pilaamatta jujua:

1. Kaksi kirppua tuli kapakasta horjuen kostean illan päätteeksi. Toinen kysyi:
-Mennäänkö kävellen vai …

en tax = mäyräkoira
en taxi = taksi

2. - Mistäs puulajista tulitikut tehdäänkään, saarnista vai haavasta?
-Sen täytyy olla haapa. Tikuthan laitetaan…

en ask = saarni, mutta myös aski / laatikko

3. Mikä ero on hevosella ja poliitikolla?
-Hevonen ei …

sko = kengittää,
sko sig = kengittää itsensä, mutta myös: hyötyä toisista / käyttää toisia hyväkseen

Kala hukkunut kukkoon

Suomalaisessa kulttuurissa riittää niin paljon outoja ilmiöitä, että niitä on usein vaikea kääntää muille kielille. Vaikka johonkin tiettyyn ilmiöön olisi sana olemassakin, on se silti useimmiten selitettävä monisanaisesti.

Sauna on jo niin tunnettu, että pelkällä suomalaisella sanalla sauna saamme itsemme ymmärretyiksi melkein maassa kuin maassa. Saksalaiset kyllä mielellään puhuvat erillisestä rantasaunasta kuumennettuna kylpykoppina (geheizte Badehütte). Ja ruotsalaiset ovat ruvenneet puhumaan bastusta.

Saunaan liittyvät muut tykötarpeet ovatkin sitten jo eri asia. Vihta, kiuas, lauteet, löyly ovat niin erikoisia sanoja, että niitä kaikkia on yritettävä vain jotenkin selittää kielellä kuin kielellä. Vielä 70-luvulla oli vihta-sanalle useanlaisia käännöksiä saksan oppikirjoissakin. Vihdalle on saksassa nyttemmin vakiintunut sana Birkenbüschel eli vähän niin kuin koivunoksista tehty pieni puska. Englanniksi birch switch, lähinnä koivupiiska. Elleivät ulkomaalaiset tiedä, että ne liittyvät saunaan, on viisainta selittää. Ja eikähän siihen ole muuta mahdollisuutta kuin selitellä, että kimppu koivunoksia joilla piiskataan itseä. Heittää löylyä onkin sitten vain kaataa vettä kuumille kiville (Wasser giessen), kiuas vain pelkkä saunanuuni (Saunaofen)ja lauteet on vain penkki (Bank). Heittää vettä (Wasser werfen) sisältää muuten saksassa saman sivumerkityksen kuin meilläkin. Hankalampi onkin sitten sanoa esim. istua löylyssä tai olipa hyvät löylyt. Ruotsiksikaan ei ole oikein muuta ilmaisua kuin että olipa saunassa kuuma.

Talkoot on yksi erikoinen ilmiö. Ruotsiksi ja saksaksi on vakiintunut ilmaus naapuriapu, saksaksi Nachbarschaftshilfe, ruotsiksi grannhjälp, ainakin aiemmin oli käytössä myös arbetsgille, tai oavlönat gemensamt arbete. Suomenruotsissa käy tietysti myös talko / talkoarbete. Mutta tiesikö monikaan, että eteläpohjanmaalla lähdetään kökkään, kun talkoisiin mennään?

Allun blogissa oli kerran hyvä englanninkielinen selitys talkoille: "a group of people gathering to work together, for instance, to build or repair something." Samanlaisia selityksiä on olemassa myös saksaksi: “Freiwillige Gemeinschaftsarbeit“ tai „Gemeinsamer Schmaus aller Helfer”. Wikipedian mukaan norjalainen nimitys on dugnad.

Ruokasanasto on oma luku sinänsä. Meidän omalaatuinen ruokaperinteemme kun ei oikein tahdo kääntyä vieraille kielille. Nettisanakirja antaa kalakukolle englanninkielisen selityksen: bread with pork and muikku. Tuleekohan englantilainen tuosta hullua hurskaammaksi? Vendace on muikku englanniksi, mutta ulkomaalaisten kanssa paljon seurustellessani olen huomannut, että ihan sama, sanonko jollekin oudolle ilmiölle suomalaisen sanan vai vakiintuneen ulkomaisen. Ilmiö on yleensä silti yhtä tuntematon ja sitä pitää selitellä kuitenkin.

Wikipediassa kalakukko selitetään saksaksi erittäin kattavasti. Tekstin mukaan kukko-sana on samaa kantaa kuin kukkaro. Näin ollen kukko tarkoittaisi piilottamista, joten kalakukko on kalan piilo. Kotuksen sivuilla on myös selityksiä kalakukosta.

Saksaksi siika on Maräne ja koska muikku on siikakala, on se saksaksi pieni siika, kleine Maräne, parempaa sanaa ei ole. Paras tapa kuitenkin mennä kauppaan ja heiluttaa muikkua ilmassa ja opettaa, että tämä on muikku. Ruotsiksi muikku on siklöja, suomenruotsissa käytetään sanaa mujka.

Urheilusta puheen ollen kansallisurheilumme pesäpallo ei ole ulkomaalaiselle tuttu. Ruotsiksi olisi olemassa hyvä sana boboll, mutta kokemukseni mukaan sen ymmärtävät vain suomenruotsalaiset. Ruotsalaisille täytyy kuitenkin ensin selittää, että kyseessä on finsk baseball. Ja baseballista he sitten mieluummin jatkossakin puhuvat kuin bobollista. Saksaksi ainakin vanhat sanakirjat antavat vielä suoran käännöksen Nestball, mutta sitä eivät saksalaiset liioin ymmärrä, parempi käyttää sanaa finnischer Baseball.

Exempli gratia - Esimerkin vuoksi

Eri kielistä on mukava joskus tehdä suomenkielisiä väännöksiä sen mukaan miltä sanat kuulostavat. Internetissä on listoja latinan kielisistä väännöksistä, mutta koska minusta latinan oikeatkin käännökset ovat käyttökelpoisia ja mielenkiintoisia, kirjoitan ensin lentävän lauseen oikean merkityksen ja suluissa on humoristinen väännös, joka ei siis ole oikeaa latinaa!

Nomen est omen = Nimi on enne
(Kukaan mies ei ole omena )

Alea jacta est = Arpa on heitetty
(Minen jaksa alennusmyyntejä!)

Exceptio confirmat regulam = Poikkeus vahvistaa säännön
(Poikkeuksellisen rajut rippiäiset)

Ille faciet = Hän on sen tekevä
(Ile on naamat )

Gaudeamus igitur =iloitkaamme siis
(Gaudeamuksella käy aina tuuri)

Iuvenes dum sumus = niin kauan kuin olemme nuoria
(Juvalla tyhmänä sumussa)

In vino veritas = Viinissä on totuus
(Viinissä on verta taas)

Naturalia non sunt turpia = Luonnolliset asiat eivät ole häpeällisiä
(Luonnonsuojelijoita ei pidä vetää turpiin)

Navigare necesse est = Purjehtiminen on välttämätöntä
(Täytyypä suunnistaa Eestiin)

Audi, vide, sile = Kuuntele, katso, vaikene!
(Isän auto, leveä, sileä)

Arto Kivimäki on julkaissut useita kirjoja, joissa on latinalaisia sanontoja ja lentäviä lauseita (mm. Carpe diem, Summa summarum ja Verba volant). Internetistä löytyy monia hyviä suomalaisia sivustoja, joissa on latinalauseita, hyvin kattava on myös tämä englanninkielinen. Suosittelen tutustumaan oikeisiin käännöksiin kaikenmaailman väännösten sijaan.

Puhun saksaa hevoselle

Muutamia pikkuhuomioita kielenkäytöstä.

•**Ennen taisteltiin keihäin ja kilvin, mutta Sofi Oksanen ”vältteli autoja suomalaisin rekisterikilvin” kirjassaan Stalinin lehmät.

•**Moni esine saa jalat alleen ja se voi kävellä milloin mistäkin syystä. 1. Paikallislehdessä oli pari viikkoa sitten otsikkona: ”Vene lähti kävelemään”. 2. Mies sanoi tänä aamuna: ”Syödään tuo salaatti pois ennen kuin se lähtee kävelemään”. 3. Hän huuteli vielä keittiöstä: ”Käveleekö tuo kello ollenkaan?” 4. Ja näinä lama-aikoina saa moni työntekijäkin lähteä kävelemään.

•**Sibelius sävelsi musiikkia, mutta blogikirjoittajat säveltävät kaikkea muutakin: ”Tehdään ruokaa siitä mitä on: luovaa säveltämistä ja säätämistä”.

•**Keväällä voi olla huono keli maantiellä: on jäistä tai rapaista. Mutta jotkut puhuvat virheellisesti silti keleistä, kun tarkoitetaan säätä: ”Näillä keleillä kyllä matkustan etelään”. Vielä toisaalla: ”Sisäinen lämmönjärjestelmäni menee näistä keleistä aivan sekaisin.”

•**Toinen virheellisesti käytetty sana on liikenne. Usein sitä käytetään liikkeelle-sanan tilalla. ”Nyt tästä täytyy lähetä liikenteeseen”, kuulee sanottavan, vaikka henkilöllä ei ole aikomustakaan mennä omaa taloa pidemmälle liikenteen sekaan, vaan vain lähteä liikkeelle ja ruveta työn touhuun.

•**”Löytyykö nuoria verkostoitumaan vesille”. Sanaa verkostoitumaan on käytetty mukavan moniselitteisesti.

•**Eri kielten arvostusta kuvaa seuraava: ”Puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni.” (Kaarle V).

Posket punoittavat mutta iho kellertää

Olemme oppineet jäsentämään kieliä niin, että on olemassa jokin esine tai asia kuten kissa tai kirja ja nämä esineet ja asiat ovat jonkinlaisia: ”kissa on musta”, ”kirja on paksu”. Miten muuten voisi ollakaan?

Adjektiivit eivät välttämättä ole yleismaailmallisia. On kieliä, joissa on vain ihan muutamia adjektiiveja, mikä tuntuu yhtäkkiä ajateltuna mahdottomalta. Asia ilmaistaan niissä kielissä jotenkin verbillä. Ilmiötä kannattaa verrata suomen kieleen. Rakenne: ”ruoho on vihreä” voitaisiin meilläkin ilmaista esim. sanomalla: ”ruoho vihertää”. Väreistä on muistakin olemassa ihan käyvät verbit: ”posket punoittavat”, ”nenä sinertää” jne. (=Posket ovat punaiset, nenä on sininen). ”Tyttö on sairas” on sama kuin ”tyttö sairastaa”.

Suomen kielessäkään ei aina ole ollut selvää rajaa eri sanaluokkien välillä. Niiltä ajoilta on jonkinlaisia muitakin jäänteitä vielä olemassa. Esim. voidaan sanoa ”laukku painaa”, millä tarkoitetaan nimenomaan, että ”laukku on painava”. Kaikista adjektiiveista ei vain ole olemassa verbiä samaan tapaan. Esim. lihava-sanaa pidetään tuollaisena samanlaisena sanaluokaltaan häilyvänä adjektiivina, mutta ei ole olemassa verbiä, joka tarkoittaisi samaa kuin ”hän on lihava”. Lihoa merkitsee eri asiaa, se on ”tulla lihavaksi”.

Sairaan vastakohdasta ”terve” löytyy verbi ”tervehtyä”, mutta sekin on eri asia. Se ei ole ”olla terve” vaan ”tulla terveeksi”. ”Ulkona hämärtää” voisi sen sijaan tarkoittaa tämänhetkistä tilannetta, mutta myös hämärän lisääntymistä.

Olen pitkään etsiskellyt suomen kielestä muitakin verbejä, jotka korvaisivat rakenteen ”hän on sellainen”, mutta tuossapa ne löytämäni melkein ovatkin. Onhan sitten tietenkin sellaisia kuin ”hän on naurava” = ”hän nauraa”, jollaisia voi muodostaa vaikka kuinka paljon, mutta ne katsotaan partisiipeiksi.