Revontulista iltamaihin

Mitä näet taivaalla, jos siellä on Aurora Borealis? Ne ovat revontulia, eli pohjoinen aamurusko.  Eteläisellä pallonpuoliskolla on puolestaan Aurora Australis. Nimitykset ovat latinaa ja borealis on pohjoinen ja australis tarkoittaa eteläistä. Australiakin sijaitsee siis latinalaisen nimen mukaisesti etelässä. 

Mutta entäs Austria? Kun olin keskikoulussa lukenut pari vuotta saksaa, saivat halukkaat koulun välittämänä itselleen kirjekaverit saksaa puhuvista maista. Muiden lapussa luki Germany, mutta vain minun lapussani lukikin Austria. Olin pettynyt, että Australiastako minä sainkin kaverin. Lähipiirissäkään ei ollut ketään, joka olisi osannut englantia, muista kielistä puhumattakaan. En muista miten olen lopulta saanut selville, että kyseessä onkin Itävalta. Tuskin ainakaan rinnakkaisluokan englanninlukijoilta olen asiaa kysellyt!

Itävallan nykyinen englanninkielinen nimitys Austria on käännös latinan sanasta Marcha orientalis, jolla tarkoitettiin itäisiä rajamaita. Siitä lukuisten kielimuutosten jälkeen on päästy Austriaan. Taas muuten yksi esimerkki siitä, että kaksi toisiaan muistuttavaa sanaa voivat olla alkuperältään ihan erilaisia ja erimerkityksisiä.

Kun nyt tuli mainituksi kaikki ilmansuunnat latinaksi, mainittakoon vielä länsikin: occidens. Ja tästä päästään mukavasti aasinsillan kautta saksankieleenkin. Minusta saksassa on kivankuuloiset nimitykset itämaille- ja länsimaille: Morgenland ja Abendland eli aamumaat ja iltamaat.

Kurkkiiko kurki kurjessa

Usein kehotetaan erinäisissä tietokilpaluissa mainitsemaan suomalaisia paikannimiä, jotka ovat imperatiiveja eli käskymuotoisia. Ainakin kolme on sellaisia, jotka mainitaan aina vastauksissa, ja jotka ovat ehkä kaikille tuttuja. Mutta on useita sellaisiakin, jotka ovat jonkin paikkakunnan pieniä kyliä tai muita alueita.

Tuleeko mieleen vielä maita, jotka ovat käskymuotoisia? Entä onko olemassa muita verbimuotoja kuin käskyt?
Kaikkia tällaisia on joitakin, mutta että saisit vähän aikaa pähkäillä, laitan vastauksia vasta kuvan jälkeen.

Käskymuotoisia paikannimiä:
Kaavi, Sauvo, Kisko, ovat ne tavallisimmat ihmisten mieleen tulevat. Näiden lisäksi on joukko pikkukyliä, esim: Kurki (Mikkeli), Kuovi (Aurassa), Lemmi (Mynämäki), Kuohu (Jyväskylä), Lusi (Heinolasta pohjoiseen), Tallaa (Karjalohja), Päällystä (Oulunsalo), Kantele (Pukkila), Tanhua (Savukoski).
 Eikä tietysti sovi unohtaa  maita: Suomi, Peru, Malta.

Muita verbimuotoja on vaikka kuinka, mutta tässä joitakin: Paisua (Iisalmi), Kupittaa (Turku), Hyötyy (Juva), Kohiseva (Juva).
Imperfektimuotiset Koski ja Veteli ovat varmaan monille tuttuja eri tietokilpailukysymyksistä.

Käsittämättömän järjetöntä

-Olet aivan käsittämätön (puhuja ei siis ole ymmärtänyt mitään).

-Ihan mieletön (kokonaan mieltä vailla).

-Aivan järjetön mies (eli täysin seinähullu, järkeä vailla).

-Täysin himmeetä (epämääräistä ja epäilyttävää, hullua ja käsittämätöntä).

-Ala vetää! (lähde kälppimään)

-Sinä vedit ihan tautisesti! (sairaana)

Luulisi näiden kommenttien saavan kuulijan kasvot irveeseen mielipahasta, mutta ei. Naama loistaa sitä enemmän, mitä mielettömämmäksi ja sairaammaksi meiningiksi mainitaan. Henkilö on vetänyt hyvin. On siis kyse nykyajan viihdeohjelmista, laulukilpailuista.

 Vetäminenkään ei ole nykyään enää narun vetämistä tai kälppimään lähtemistä, vaan se on synonyymi laulamiselle. Ja mitä järjettömämmäksi ja sikamaisemmaksi mainitaan, sitä parempi esitys oli. Jos sanotaan esityksen olleen hyvä, ihan ok, siisti, hieno, kaunis, upea, tarkoittaa se taas päinvastoin että no joo, ei oikein minkäänlainen.

Omakin kieli joskus utopiaa

 "Mihin minä muka tarvitsen äidinkieltä. Minähän osaan sitä jo täydellisesti". Tällaisia lausahduksia kuulee vähän väliä nuorten suusta. Eikä ainoastaan nuoret ajattele näin, vaan monella muullakin on harha, että "osaa kaiken" omasta kielestään. 

On tietysti totta, että osaamme hyvin jokapäiväisen käyttökielen. Mutta kieleenhän kuuluvat myös sanat ja ilmaukset, joita käytetään vain joillakin tietyillä aloilla. Vaikka erityisalojen kielikin on suomea, voi lukija silti lukea sivukaupalla tekstiä, eikä ole päässyt vielä yhtään käsittämään, mistä on kyse. Lääketiede ja muut luonnontieteet sekä tietokonekieli ovat tietysti ihan omaa luokkaansa. Mutta kyllä joka alalta löytyy ilmauksia, joilla saadaan perehtymätön tai "kaikenosaaja" ymmälle. 

Innostuin keräämään näytiksi sanoja muutamalta alalta, joita ei heti luulisikaan ns. erityisaloiksi:

Ruoka:

Sipulit kuullotetaan moniin ruokiin. Friteeratut lihapalat ja kaltatut tomaatit ovat niin ikään tavallisia. Marjoja voidaan joskus myös paseerata, mutta ei silloin, jos tarjotaan kandeerattuja marjoja. Ratatouille, remoulade, salsa, ravioli ovat nekin ruokaan perehtyneelle ihan jokapäiväistä särvintä. 

Kudonta:

Luodaan loimi, kierretään tukille, eikä sovi unohtaa tiuhtalankojakaan. Ja sitten alkaa niisintä, minkä helppous tai monimutkaisuus riippuu siitä, onko sidoksena palttinaa, toimikasta vai pomsia. Ennen aloittamista on polkimet sidottava, missä tarvitaan hengetöntäkin, se on hyvä myös pirtaan laittamisessa. Sukkulan juoksevuus taas on kiinni hyvästä viriöstä. Tehdäänkö poppanaa, täkänää, ripsiliinaa vai peräti vippeläraanua, on usein kiinni siitä, miten innostunut kutoja on.

Kielitiede:

Morfeemilla ei ole aina distinktiivistä funktiota. Minimiparitestin avulla pyritään selvittämään, ovatko äänteet allofoneja vai itsenäisiä foneemeja. Esim. saksassa r voidaan lausua apikaalisena tai uvulaarisena, eikä sanan merkitys muutu.

Eteläpohjalainen murre:

Yritin tikuta rasoja, mutta kyllä sitte tihkaasi ku ko ajan lykyt tippuu vartahilta, notta piti pärvöttää koko onales. Ei auta, jos vain ylitulehensa lukoo ohjeita. Niihin pitää keskittyäkin.

Kreikan aakkosista moneksi

Käydessäni paksusuolen tähystyksessä lääkäri puhui suolen mutkakohdasta eli sigmasta. Tulin tietämään, että suoli on saanut nimensä kreikkalaisesta kirjaimesta sigmasta, meidän s-kirjainta vastaavasta aakkosesta. 

Muutkin kreikkalaiset kirjaimet ovat paitsi kielen aakkosia, myös lukemattomien asioiden symboleja eri tieteellisissä teksteissä kuten matematiikassa, fysiikassa, tähtitieteessä, lääketieteessä ja uusimmassa tulokkaassa tietokonekielessä, jonne on myös vakiintunut tietynlainen koodisto kreikkalaisista aakkosista. Farmakologiassa kreikan aakkoset ovat usein etuliitteinä nimissä ja termeissä, esim. beetasalpaaja. Monet yritykset (esim. Alfa-kiinteistöt), ainejärjestöt (esim. Delta, Lambda) tai tuotemerkit (kameroihin liittyvä Sigma) ovat saaneet nimensä kreikan aakkosista.

Koska kreikan aakkosista voi olla hyötyä monissakin yhteyksissä, vaikkapa ristikoita täyttäessä, olen laatinut niistä luettelon. Suluissa on meidän vastaava aakkosemme. Joistain kirjaimista laitan myös joitain yleisimpiä symboleja, jotka saattavat kiinnostaa ns. Tavallista Tallaajaa. Suurimman osan tieteellisistä symboleista jätän kuitenkin mainitsematta, koska ne eivät aukea kyseisiin tieteisiin perehtymättömälle. Sitä paitsi halukkaat löytävät ne netistä muutenkin.

 Α α alfa (A) on kreikan aakkosten ensimmäinen kirjain. Monille lienee tuttu myös eläinlauman alfauros, joka kulkee laumansa ensimmäisenä. α:lla merkitään myös tähtitieteessä tähdistön kirkkainta tähteä. Kaiken a ja o -sanonta on peräisin myös kreikan aakkosista, sillä alfa on ensimmäinen ja oomega eli meidän o:ta vastaava kirjain viimeinen.

Alfa Romeo –automerkki sopii myös tähän, vaikka Alfa alun perin on ollut lyhenne A.L.F.A. (Anonima Lombarda Fabbrica Automobili). Ilmeisesti on kuitenkin huomattu, että nimi ilman pisteitä toimii paremmin, se luo mielikuvan eturivin autosta.

On olemassa myös Alfa-kursseja, jotka tarkoittavat kristinuskon perusteita käsitteleviä kursseja.

Β β beeta (B). A-vitamiinin esiaste beetakaroteeni lienee monille tuttu. Korkeasta verenpaineesta kärsivät saavat lääkkeeksi beetasalpaajaa.

Γ γ gamma (G). Gammasäteily lienee tutuimmankuuloinen, tarkoittaa sähkömagneettista säteilyä. Gamma kelpaa myös esim. bändien nimeksi, sillä Gamma Ray on saksalainen power metal –yhtye.

Δ δ delta (D). Lukuisten matemaattisten merkitysten lisäksi delta-nimitystä käytetään jokisuistosta, joka on viuhkamainen tai delta-kirjaimen muotoinen kolmio.

Delta on myös suosittu firmojen nimissä, mm. autoliikeketju Delta Auto.

Ε ε epsilon (E). mm. Itä-Suomen yliopiston matemaattisten aineiden opiskelijoiden ainejärjestö.

Ζ ζ zeeta(Z), Η η eeta(E), Θ θ theeta (TH), Ι ι ioota(I), Κ κ kappa(K), Λ λ lambda (L).

 

Μ μ myy (M). Kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä myy on mikro-etuliitteen merkki. (Kreikan mikron tarkoittaa pientä). Pikku Myy Tove Janssonin Muumipeikoissa on myös ”pienintä mitä on olemassa”.

Ν ν nyy (N).  Ξ ξ ksii (X). Ο ο omikron (lyhyt O-äänne). 

Π π pii (P) Matematiikassa ympyrän kehän suhde halkaisijan pituuteen, likiarvo 3,14159. Π-symboli on matematiikassa tulon merkki.

Kouluaikanani osallistuin matematiikkakilpailuun, ja jokainen osallistuja sai hopeisen pii-merkin. Siitä yllä oleva kuva.

Ρ ρ rhoo (R) Fysiikassa tiheyden tunnus.

Σ σ sigma (S). Kirjainsymboli Σ on summan merkki.

Τ τ tau (T). Υ υ ypsilon (Y, nykykreikassa se äännetään i:ksi). Φ φ fii (F).

Χ χ khii (vastaa esim. saksan ich-äännettä). Ψ ψ psii (PS).

Ω ω oomega (pitkä O-äänne), aakkoston viimeinen kirjain (vrt. Kaiken A ja O). Omega on erittäin suosittu tuotemerkkinä. Kuuluisia ovat vaikkapa sveitsiläiset Omega-kellot. Omega-kello oli myös ensimmäinen kuussa käynyt kello.

Opelilla on Omega-niminen automalli, on myös olemassa sen toinen versio Lotus Omega. Suomessa myydään myös Omega-keittiöitä.

Terveyteen liittyvissä tuotteissa omega-nimi on tavallinen. Moni lienee syönyt vaikkapa omega-3-rasvahappoa sisältäviä pillereitä.

Tässä Omega-kellon logo.

 

Näin tunnistat eri sanaluokat

Löysin Allun blogista suomen kielen kielioppia nykynuorille. Tämä lienee alun perin löytynyt jostain Face book -sivulta. Ohje voisi vaikka oikeastikin auttaa tunnistamaan lauseista eri sanaluokat ja erottamaan, mikä on yhdyssana, mikä ei.

Kielioppia nykynuorille: Substantiivi on se sana, jonka jälkeen voi lisätä "perkele", kuten äijänperkele, autonperkele. Adjektiivi on sana jonka eteen lisätään "paskan", kuten paskantärkee, paskanhailee. Verbi on sana, jonka jälkeen lisätään sanat "ihan sikana". Nyt voi pennunperkeleet päntätä ihan sikana paskanhaileeta kieliopinperkelettä. Yhdyssana on sellanen jonka väliin EI voi laittaa vittu. Niinku 

yhdysvittusana. Ei käy. Kuormavittuauto. Ei käy. Aivan vitun ihana. Käy.

Vähän intiaaneista

Meille on aina opetettu, että intiaaneja kutsutaan intiaaneiksi juuri sen takia, että Kolumbus luuli tulleensa Intiaan.
Luin intiaanitietäjän Bear Heartin kirjan Äitini tuuli (Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 1998), jossa luuloni ja oppini osoittautui vääräksi. Kolumbuksen aikaan Intiaa kutsuttiin Hindustaniksi, joten nimitys ei ole voinut tulla siitä, vaan Kolumbus kirjoitti päiväkirjaansa intiaanien olevan "Jumalan kansaa", "In Dios", kuten se espanjaksi kuuluu. Tuosta lausumasta tiputettiin myöhemmin s pois, ja indio tuli intiaanien nimitykseksi.

Tietäjän oma nimi on Nokus Feke Ematha Tustanaki, joka merkitsee Karhunsydäntä. Hän kuuluu muskogeeheimoon. Eurooppalaiset kutsuivat heimoa kuitenkin "intiaaneiksi, jotka asuvat purojen varsilla". Puro on englanniksi creek, ja sana tuli yleiseen käyttöön, joten heimo tunnetaan maailmalla creek-intiaaneina.

Oklahomakin sai selityksensä kirjassa. Monet intiaaniheimot ajettiin aikoinaan "intiaaniterritorioon", joka sai nimen Oklahoma, choctaw-kielellä "punaisen miehen maa".
Ja kiitos tämän tietäjän heimon kielellä kuuluu: mah-doh!

Vokaalisointua

Televisiossa mainostetaan erinäisiä ohjelmia, joista sanotaan, että ne ovat saatavissa myös HD:na. Joku alkoi ihmetellä opettajainhuoneessa, miksi televisiossa sanotaan HD:na eikä HD:nä. Jälkimmäine kuulostaisi tutummalta ja sopivammalta. Sanotaanhan myös lehmille syötettävän AIV:tä eikä AIV:ta.

Sääntöhän päätteiden valintaan kuuluu, että jos sana sisältää takavokaalit A, O tai U, on pääte takavokaalinen (-pa, -na, -ssa, -lla jne). Muulloin päätteet ovat aina etuvokaalisia (-pä, -nä, -ssä, llä). Jos sääntöä tuijotettaisiin, myös lehmille pitäisi siis syöttää takavokaalipäätteistä rehua.

Opehuoneen väki alkoi maistella sanoja, ja kaikki nyökyttelivät päätään, että näyttää näin olevan. Mutta eihän kieli olisikaan kieli vaan matematiikkaa, ellei olisi kaikenlaisia poikkeuksia. Joku havaitsi yhtäkkiä, että sana veri ei mahdukaan sääntöön. Säännön mukaan pitäisi sanoa vertä, eikä verta, kuten nykyään sanotaan. Ja ilmeni, että monen äiti tai anoppi toden totta sanookin aina vertä! Kun sanaa taivuteltiin muuten: veressä, verenä, veripä, sääntö pitää paikkansa. Jossain vaiheessa muoto vertä onkin siis kääntynyt poikkeukseksi. Samanlainen poikkeus tuntuu olevan sanassa meri: meressä, merenä, mutta merta.

Poikkeuksia on paljon muitakin, mutta ne ovat yleensä suhteellisen uusia vierasperäisiä sanoja: parfyymiä / parfyymia jne, anonyymiä / anonyymia.

Sinähän osaat jo espanjaa

Olen usein kuullut jonkun valittavan, että hän ei osaa sanaakaan espanjaa. Mutta puhuja on väärässä! Ympärillämme on valtavasti espanjaa, kunhan vain saamme tietää, mitä sanat tarkoittavat. Tuotemerkeistä ja monesta muusta nimistöstä voi oppia ihan hujauksessa itselleen jo valtaisan sanavaraston.

Tuli käydyksi syömässä Amarillossa. Tehän tiedätte tuon melko kuuluisan ravintolaketjun, jossa saa texmex-ruokaa. Kaveria alkoi kiinnostaa kovasti, mitä nimi Amarillo oikein tarkoittaa, sillä nimi kuulostaa tosi kauniilta suomalaisen korvissa. Sehän on espanjaa ja tarkoittaa ´keltainen´. Oho! Outo nimi ravintolaksi, sillä onhan paljon kivempi mennä syömään Amarilloon kuin Keltaiseen. Nimen alkuperä on teksasilaisessa Amarillo-nimisessä kaupungissa, joka on saanut nimensä keltaisesta maaperästä ja siitä että siellä on paljon keltaisia kukkia. Ravintolan perustaja on ihastunut kaupungin nimeen ja laittanut ravintolalle saman nimen.

Amarillo ei ole suinkaan ainut ravintola Suomessa, jolla on espanjankielinen nimi. Espanjalaistyylistä ruokaa tarjotaan melkein joka kaupungissa, ja nimet ovat sen mukaan espanjalaisia: Toro (härkä), Torero (härkätaistelija), Matador (härkätaistelija), Del Mar (mar on meri ja ravintola haluaa viestittää tarjoavansa merenantimia), Amigo (ystävä), Nuevo (uusi), La Vida (elämä), Salud (kippis!), Sangria (sangria-juoma), La Bodega (viinikellari, viinitupa), Limón (sitruuna), La Hacienda (kartano, maatila), Tomate.

Tomate-ravintolan nimi voi tarkoittaa tomaattia, mutta tomate tarkoittaa myös ´ota itsellesi, syö´. On hauska leikitellä myös ajatuksella, saisivatko kaikki ravintolat asiakkaitakaan, jos nimet olisivat vastaavia suomalaisia. Tai jos nimien merkitys ylipäätään olisi ihmisten tietoisuudessa. Mietipä, että salud tarkoittaa paitsi kippistä, myös terveys. Kuka menisi ravintolaan, jonka nimen tietää olevan ´terveys´? Sangria on punaista juomaa, joka muistuttaa verta ´sangre´.

Muistatteko televisiosta Serranon perheen? Serrano tarkoittaa vuoristolaista. Samaa kantaa oleva sierra on ´vuoristo´. Espanjan maantieteestä moni varmaan muistaa Sierra Nevadan, joka tarkoittaa lumista vuoristoa. Ja eikö vuoriston vuoret näytäkin kaukaa katsottuna kun sahareunalta? Sierra merkitsee siten myös sahaa!

Jopas jotakin, espanjan sanoja on tullut jo kuin liukuhihnalta. Mutta tutut sanat eivät lopu tähän Monte Negro (musta vuori), Costa Blanca (valkoinen rannikko), Costa Rica (rikas rannikko), Costa del Sol (aurinkorannikko), Palma (palmu), Paloma Blanca (valkoinen kyyhky).

Syötkö Estrella-nimisiä perunalastuja? Tiesitkö, että estrella on tähti? Katsopa vaikka pussin kylkeä, siinä on tähti! Onko Zorro-sarjakuvasankari tuttu? Olet lukenut kettu-nimisestä sankarista. Kaupoista saa margarita-nimisä kukkia, päivänkakkaroita, jotka meillä on ristitty marketoiksi. Päässä pidetään sombreroita, jotka varjostavat auringolta ihan kuten sombra, varjo.

Nyt kun espanjan sanavarasto on kasvanut jo huikeasti, kannattaa katsella ympärilleen, olisiko lisää tuotemerkkejä, henkilöiden sukunimiä tai maantieteellisiä nimiä, joiden merkityksen muistaa ihan ensi lukemalla. Sinähän osaatkin jo espanjaa!